Eilen käytiin Wepin kanssa ensimmäistä kertaa kakkosluokan agilityradoille, Weppi karkasi molemmilla radoilla putkeen- mutta olen enemminkuin tyytyväinen koiran vireeseen ja haluun tehdä töitä se meni oikeasti lujaa :D Vauhti riittää enemmin kuin hyvin kakkosen palkintopallille, kunhan löydetään meille sopivat radat niin nousu kolmosiin ei ole ollenkaan mahdoton,niin hyvä fiilis jäi kisoista.
Kumpikin hylkäys tapahtui aivan radan alussa, tokalla radalla olin vieläkin skarpimpi putken kanssa, mutta sinnehän se livahti niistoista huolimatta. No, loppurata olikin vauhdikasta ja kaunista yhteistyötä, mii laik :) Kylläpä mulla on mukava koira, radan jälkeen oli taas kierrokset poissa ja nautiskeli diivamaiseen tapaan yleisön huomiosta.
Nastan päiväkirja merkintöihin voisi kirjoittaa että hauskaa pidetään agilityhallilla palloa viskellen ja vietillä mennään siivekkeiden välistä ilman rimaa.. Niin ja putkea ollaan koitettu sekä keppejä. Toko rintamalle kuuluu myöskin hyvää, imuuttamisella seuruutellaan ja liikkeestä maahanmeno alkaa olemaan aikas hyvä;) Näyttelypuoli onkin taas katastroffi, toheltaa mahottomasti ylimäärästä ja rakastaa kaikkia koiria sekä ihmisiä, eikä todellakaan meinaa pysyä nahoissaan, mielenhäiriö on ollut kyllä paha kun näyttelyyn menin ilmoittamaan:) Mutta huumorilla mennään, rankasemaan en ala kun käytös varmasti tasoittuu iänmyöten, jätetään mieluummin palkinnot Helsinkiin ja pidetään hauskapäivä puppy showssa.
Ilonaiheita taas riittää, minun bordercollie Chiqi täytti taannoin 10vuotta ja tervaskannolla ikä ei näy missään;) Mahtavassa kunnossa oleva vanha rouva lääkitseekin itseään mm. mullan/hiekan syömisellä, puunjuuret ovat myöskin suurta herkkua, liekö tämä salaisuus ikuiseen nuoruuteen?
Jokseekin hupsu siitä on vanhoilla päivillä tullut, ruutuun lähtee vasta sitten kun taskussa oleva palkka on näytetty ja lenkkeilemään suostuu vapaaehtoisesti vain tunnin- 61minuutin kohdalla kääntyy kotiapäin ja menee kotiportaille istumaan.
Terävällä ja herkällä koiralla on puolensa, kotioloissa niitä piirteitä rakastaa ja kilpailuissa vihaa.. Taidokkain koira jonka olen omistanut ja paljon mahtuu tapahtumaa yhteiselle taipaleelle- toivottavasti yhteistä matkaa on vielä paljolti jäljellä!
Toinen ilonaihe on Nasta, joka oli tänään ensimmäistä kertaa hevostallilla mukana ja oli siellä kuin kalavedessä. Nöyrästi ja hyvällä energialla tervehti hevoset, ja jätti ne nopeasti omaan rauhaansa. Tallitöissä oli aktiivisesti mukana ja oli niin polleena kun oli päässyt ihmisten mukaan touhuilemaan, häntähuiskaen liikuskeli pitkin tallia ja välillä tuli ilmoittelemaan uusista hajuista mitä oli mitä oli kohdannut. On nää vaan jänniä koiria, aina jos tulee pattitilanne koira ensin seisoo ja tekee ilmoituksen isännälle, sitten tutkitaan tapaus yhdessä;) Vastaavanlaisessa tilanteessa Weppi nostaisi alkukantaisen metelin ja Chiqi ampuisi kohteeseen kiinni..
Paljon on siis hyvää uudessa rodussa ja ehdottomasti perhekoirana täydellinen, energia ja suhtautuminen kaikkeen uuteen on ihailtavaa. Koulutettavuudeltaan pitkäpiuhainen sekä työläs, mutta luonteeltaan ja olemukseltaan paras minkä olen omistanut- eiköhän näillä eväillä jotakin saada aikaan, ristii kätensä *
Lappeenrannan citymarketissa järjestettiin pyhäinpäivän kunniaksi mätsäri, jossa olikin yllättävän paljon koiria- kokonaismäärä taisi hipoa 130kpl. Tuomareina Niina Räihä-Seppälä ja Päivi Ahola, Niina kasvattaa ilmeisemmin kultsuja ja Päivi taitaa olla saksanpaimenkoira ihmisiä.
Weppi porskutti tuttuun tyyliinsä ja tälläkertaa se riitti hienosti pienien koirien voittoon ja kokonaiskilpailun BIS3 :) Olin kyllä positiivisesti yllättynyt, pieniä koiriakin oli luokassa miltei 40kpl, paljon oli hienoja koiria jotka itse olisin varmasti sijoittanut, mutta onhan se hyvä näinkin;)
Nastakin käyttäytyi yllättävän hyvin, taidettiin selvitä ilman suurempaa katastrofia ja saatin peräti punainen nauha :) Paranneltavaa jäi myös seuraavaksi kerraksi, mutta olen tyytyväinen siihen että kehässä mentiin samaan suuntaan ja Nasta ei roikkunut liepeissä eikä housuissa *nauraa*
Mukava iltapäivä takana, kylläpä saa olla ylpeä koiristaan<3
Nasta ensimmäinen näyttely lähestyy uhkaavasti ja näen suorastaa painajaisia tulevasta katastrofista;) Virtaa tuntuu olevan pirusti ja koira on jatkuvalla ON-asennolla, kauniista, klassisesta ja seesteisestä näyttely meiningistä ei ole tietoakaan.. Juostessa loikkii kuin jänis ja yrittää repiä housuja alas, seistessä kuolaa ja puree kättä.. Onneksi näyttelyyn on aikaa vielä kokonaiset 24pvää ja sisuuntunut handleri aikoo tehdä kaikkensa ennen näyttelyä ;)
Tottis onnistui tänään yli odotusten, kohtahan tästä voi lähteä jo kisaamaan;) Osaa näköjään sellaisia liikeitä, mitä en ole edes alustavasti opettanut- on se sitten fiksu;) Ei- ja saa on avainsanat kaikkiin tärkeimpiin liikkeisiin, luoksetulokin onnistuu parhaiten saa käskyllä, taidankin pitää sen siinä ja myöskin noudossa. (joka pvä treenataan tätä ruokakupin äärellä.)
Tykkään kyllä mahdottomasti tästä rodusta; vilpitön, eloisa,ystävällinen ja energinen, ei pääse emännälläkään persaus leviämään kun tämä rotu vaatii paljon liikuntaa jo penskana, 2h ei tunnu missään ja pyörälenkit ovat vain alkuverryttelyä;) Mii laik.
