Kausala 25.4

Bis-kehä Kausalan malliin

Tänään vietettiin kaunista ja lämmintä päivää Kausalassa, jossa oli Match Show. Ravilinna on aivan mielettömän mukava paikka viettää koirien kanssa aikaa, tilaa löytyy jokaiselle, hyvä kenttä ja mukavia maastoreittejä menee aivan vieressä. Koiria oli saapunut paikalle sankoin joukoin, pikasen laskennan tuloksena on varmaankin karvanverran alle 100kpl. Luokkia oli 4, eli pennut, pienet, isot ja monirotuiset, eli Bis kehässäkin oli vilskettä ja tuomareilla riitti vielä miettimistä sielläkin.

Tuulemme olivat tänäänkin suotuisat, punaisista luokkavoitto ja BIS kehässä jatkoon ja sijoitus 3. Bis-kehässä oli kunnon "sakemanni" meinikiä juostiin ja juostiin, pudotettiin porukkaa ja sitten taas juostiin;) Wepillä oli taas ihan omaa kivaa kehässä, porskutteli menemään minkä kintuistaan pääsi ja nautti taas jälleen saamastaan huomiosta;)

Päivän päätteeksi kävimme Tiinan, Arwon, Warman, Woiton, Chiqin sekä Wepin kanssa lenkillä Luumäen maalaismaisemissa sekä tallasimme esineruudun pellolle. Hyvin löytyivät esineet ylös, mukava treeni taitaville PK-lupauksille;) Ihana päätös päivälle, kyllä näitä koiria kelpaa paijailla.

Agilitytreeniä..

Tänään kävin neitojen kanssa ihan omineen treenamassa ja taivas miten taitavia koiria mulla on, harmi ettei kukaan ollut todistamassa tätä ihmettä, itse ainakin leijun koko loppuillan;) Selkeesti omaan ohjaamiseen heijastuu kun on muita "ei niin tuttuja" kattomassa, eli sitä ei ole niin rento vaan vähän jäkittää ja jumittaa eikä uskalla antaa koiralle tarpeeksi tilaa suorittaa esteitä vaan pitää saatella loppuun saakka ettei vaan tule virheitä, ihan hassua. Nyt tosiaan toimi kaikki, vauhtia oli kivasti, lentävyyttä radoilla- eikä Weppikään kulkenut "namikäden" perässä vaan selkeesti luki ja haki hyppyjä- kyllä se naksu on sitten hyvä vekotin;) Keinuakin uskalsin ottaa ilman että kukaan ottaa vastaan, ja ei mitään ongelmia..

Chiqillä verryttelin ensin medi-hypyillä ja sitten vaihdoin maxeihin, ensimmäinen hyppy meni aivan läpijuoksuksi- ja karman laki puuttui peliin, esteensiiveke kaatusi suoraan rvan päälle ja pää kolahti ilkeän kuuloisesti siivekkeen tappiin, heh, siitäs sai=) Kappas vaan, loput rimat pysyivät kivasti ylhäällä ja oli ihan siistiä katsottavaa..

Pitäisi aivan näinä päivinä päättää että osallisuuko vai ei omiin kisoihin, toisaalta en tahtoisi pilata tätä hauskanpitoa nyt millään kisatavotteilla, ihan rennosti vaan henkseleitä paukutellen opettaisi uusia juttuja aivan rauhassa ja hakisi tätä kautta voimavaroja elämään sekä työhön.

Huomenna onkin mätsäripäivä, tällä kertaa piknik-kori lähtee Kausalaan, luvassa kaunista ilmaa ja mukavaa seuraa. Maltan tuskin odottaa;)

Karkulaispodengo..

Tänään oli tarkoitus lähteä "ketyilemään" agilitykisoihin Imatralle, ja aamu sujui normaaliin malliin, koirat ulos, ruuat turpoamaan, kahvia koneeseen ja ripsiväriä ripsiin ja koirat takaisin sisälle. Tällä kertaa ovella ootteli vain yksi koira, bordercollie Chiqi, joka pyöritteli silmiä siihen malliin että tiesin jotain olevan pielessä..

Portugalilaista prinsassaa ei näkynyt mailla eikä halmeilla, oli totaalisesti hävinnyt kuin tuhka tuuleen. Ei auttanut muu kuin vetässä lenkkarit jalkaan ja lähteä etsimään.. Kyselin ovelta ovelle, katsoin tienlaidat, etsin metsästä raatoa, kurkistelin supiluolille, ajelin autolla pitkin pitäjää ja soittelin paikalliselle koiratarhalle. Ja ei kerrassaa jälkeäkään missään. 2h jälkeen alkoi iskeä jo pieni paniikki olin vähintääkin satavarma että koira on takuulla varastettu ja matkalla Nuijamaata;)

Mutta vihdoin ja viimein syyllisen pää nousi ojasta, tyyppi oli kylmänviileesti ollut raivaamassa myyrä/hiirikantaa naapurin pelloilla n. 400metrin päästä pihalta, ja aivanvarmasti on ollut kuulolla kokoajan, mutta on selkeesti ollut parempaakin tekemistä kuin sohvalla makoilu kun on näin kaunis aamukin;) Kun karkuri huomasi tulleensa löydetyksi niin kehtasi vielä haukkua räksyttää löytäjäänsä häntä tanassa, tsiisus mikä koira *nauraa*


Hyvä muistutus taas jälleen podengon alkukantaisesta luonteesta, riistaviettiä löytyy eikä tosissaan ole mikään pullamössökoira vaikka välillä niin luulenkin. Bordercollie on taas niin nöyrä ihmiselle ja rakastaa työntekemistä, pelkkä sanallinen kiitos riittää käynnistämään moottorin ja työnjälki on yleensä juuri sitä toivottua sekä opetettua.Podengolle taas pitää huolellisesti rakentaa jokainen käsky/liike oikein mukavaksi tempuksi- esim. maahanmeno ei missään nimessä ole alistava vaan_oikein_hauskatemppu.

Itse tykkään kouluttaa naksulla, silloin pystyn palkkaamaan täsmällisesti oikeasta toiminnosta minkä koira pienellä vinkillä tarjoaa. Meininkinä siis iloista "kukkahattu"-koulutusta;) Saas nähä mihin kukat ja hatut riittää tavoitteena on ainakin realistinen TK1, olisi niin mukavaa voittaa jokunen bc ei niin tokorodulla, se kertonee eniten kouluttajan pitkäjänniteisyydestä sekä huumorintajusta:)

Kuva Tiia Tamminen, Tampere KV 2009

Pitkänperjantain agiliitelyä;)

Tänään lähdin aamusta Maijan seuraksi hallille ja olipa kyllä hyvät treenit molemmilla, voidaan paukutella henkseleitä lopunpäivää;) Maija uurasti keppejen kanssa ja itse keskityin slaalomeihin sekä välistävetoihin, yllättävää kyllä ongelmia ei ollut vaikka niitä ei ole treenattu, vautsi mikä koira=) Lopuksi otin myös eteenlähetystä avustajan kanssa ja kyllä tuli vauhtia kinttuihin kun podengo näkee ruokakupin, hyvin toimi.

Kokeilin myös muutaman pätkän bc-rouva Chiqin kanssa ja näin vanhana höperönä tekee parasta rataa mitä ikinä, rimat pysyy ylhäällä ja taipuu vaikka mistä mutkasta oikeaan suuntaan.. Jos kunto pysyy kohillaan niin taitaa meikäläisen "mustahevonen" startata epksissä;) Se jälleen niistä luvatuista eläkepäivistä, vielä virtaa piisaa ja tykkää tehdä, sekä aivan mieletön fiilis viedä koiraa radalla mikä etenee juuri siten miten haluan ja toimii kuin kello.. Mahtava koira!!

Nyt alkaa pääsiäisen vietto, odotamme illaksi vieraita, mukava saada maalle säpinää:)

Koko katras, eli kepo ja lauma

Agility treeniä..

Tiistaina onkin Wepillä herkkupäivä, elikkäs agilitytreeniä maistuvalla palkalla;) Olen jälleen vaihtanut treeniryhmää, ja nykyisessä ryhmässä on tietotaitoa vaikka muille jakaa, kaikki ovat "vanhoja kettuja" agilityn saralla. Hyvinhän Weppikin pyörii näillä haasteellisilla kiemuraradoilla, pitää vain muistaa pilkkoa pätkiin ja tarjota palkkaa suht ahkerasti;)

Suoraan meno alkaa olemaan ongelma, tyyppi kaasuttelee häntäpitkänä, kiihtyvyys on ferrarin luokkaa ja ohjattavuus herranhallussa;) Ja itestä tuntuu että liikun kuin mummo hangessa, toppapöksyt paukkuen yritän pysytellä kannoilla ja loppupeleistä jään jälkeen ja löydän koiran yleensä A.n kontaktilta kyselemästä et "mihis sää nyt taas jäit?" Ja koira virnuilee ja nauraa partaansa..;)

No koira pitäkööt varansa, kunhan nämä sivutietkin sulaa niin juoksutreenit alkaa välittömästi- ja kun nakkaa nämä talvivetimet varastoon niin luulisi näihinkin kinttuihin tulevan vauhtia runsaasti lisää, heh.

Match Showt 4-5.4

Tämä viikonloppu meni kuin menikin koiramaisissa kujeissa, tarjolla oli
2kpl match showta ja tokihan niihin molempiin piti osallistua ettei vaan joutudu tekemään tekemättömiä töitä, vaan pääsee kehänreunalle karkuun..

Veto oli sinänsä hyvä, koska pärjäsimme molemmissa reippaasti yli odotusten, Virolahdella olimme BIS1, taakse jäivät suuret ja näyttävät koirat, podengo vaan porskutti kylmän viileesti kärkeen, eikä sieltä paikkaa kenellekkään luovuttanut;)

Tänään ajelimme kohti Imatraa, ja jotain käsittämätöntä oli järjestelyissä, paikalla reilusti yli 100 koiraa ja 2 tuomaria, juupa.. Mätsäripaikkana oli kaupungintalon teräsrakenteinen sekä avonainen parkkihalli mikä oli reilusti kylmempi kuin ulkoilma ja kehinä oli pari postimerkin kokoista länttiä. Eli piti käydä ulkona lämmittelemässä ja sitten taas kurkata miten kehät sisällä pyörii. 3h.n odottelun jälkeen pääsimme vihdoin kehään, punainen tärskähti ja sitten taas odoteltii tunti että päästään uudelleen kehään. Weppi oli jälleen aivan liekeissä ja porskutteli kuin euroopan omistaja ja rahkeet riittivät tällä erää 2.sijaan, läheltä liippasi tänäänkin se BIS-kehä tiketti;)

Mukava viikonloppu mukavassa seurassa, voiko ihminen elämältään enempää vaatia?

2.4 Knock-out kilpailut.

Tänään oli tarjolla agilityn knock-out kilpailut, joista mestari ratkaistiin pareittain, joista nopeampi ja virheettömämpi suoritus oli automaattisesti jatkossa. Radalla oli lähtö ja maali samassa, hyppyjen kautta käytiin mutkalla olevassa putkessa ja sieltä sitten erireittiä takaisin maaliin. Weppi juoksi peräkkäin 4 rataa, ja lopputuloksissa oli 2. nopein. Virheitä ei tullut, hyvin hallittua ja siistiä menoa, mutkaputkelle tuli niin lujaa että vauhti vähän töksähti- ja ripeänä tyttönä jouduin juoksemaan ulkokautta. Luvassa siis vielä putkireeniä- omakunto ei kestä moista pinkomista..Khöm..

Kaikista tyytyväisin olen koiran käytökseen, tuossa metelissä ja ihmispaljoudessa ei korvia lotkauttanut muille paitsi rapiseville namipusseille;)

Viikonloppuna onkin match showta kaksinkappalein, lähdetään hengailu mielellä, tuskin BIS voitto kahdesti samalle koiralle lankeaa, eihän se salamakaan samaan paikkaan iske:) Kiva tapa tappaa aikaa, ei tartte kotonakaan villasukkia kutoa, näkee uusia naamoja ja ihmisiä tuppaa tuo podengo kiinnostamaan kun ei aivan jokapäivä katukuvassa näy. Klaipedan näyttelyssä Liettuassa minut aikoinaan viitottiin pysymään paikallaan ja sitten siihen pelmahti ihmisjoukkio ottamaan kuvia moisesta harvinaisuudesta. Ja seuraavana näyttelypäivänä oli napattu matkaan ihminen joka osasi Englantia ja kyseli koirasta lisää, mitä viittomalla ei pystynyt edellispäivänä kertomaan.. Heh. Itse ainakin rodusta tykkään kovasti, mutta jokaisen ihmisen koira ei tämä siltikään ole.