perjantai 13. elokuuta 2010

MEJÄ-koe lähestyy..

Keskiviikkona sain yllättävän puhelun aamusta ja kysyttiin haluaisinko tulla peruutuspaikalle mejä-kokeeseen podengon kanssa.. Muutaman sekunnin mietin asiaa ja ajattelin että käydään nyt koittamassa kun tilaisuus on tullu.. Kerkesin jo ilakoimaan aijemmin että ensimmäinen viikonloppu kesällä jolloin ei ole mitään koirajuttuja ja tarkoituksena oli lähteä terassille mutta eihän ne baarit mihinkään karkaa ;-)

Treenattu ollaan todella vähän täysmittaista jälkeä ever ja haulikonlaukauksistakaan ei mitään kokemusta kuulostaa ihan ykköstuloksella, jos vain lahjattomat treenaa ;-) Mielenkiinnolla odotan, jos ketuiksi menee niin onhan sitä jälleen yhtä kokemusta rikkaampana ja helpompi treenata ensi kesää varten kun näkee miten koe menee.. Optimistisin ja avoimin mielin lähdetään yrittämään. Ristin sormeni että kaikki metsänelävät pysyvät hyvinkin kaukana meiden jäljeltä, muuten tarvitsee Lahden hälyryhmän paikalle jos eksytään koko kööri Iitin metsään...

Nasta Pimu kasvaa kovasti korkeutta tällä hetkellä on Weppiä jo 10cm korkeampi, eli reippaasti sen 40cm- ja ikäähän oli se 11vkoa.. Nasta oli päässyt saksanseisojakerhon lehteen, lokoisasti makailee PJ.n eli kasvattaja Kimmo Vesannon sylissä, lieneekö enne mene ja tiedä. Ulkomuodollisesti on edelleen ok, kohtahan voi jo suunitella matkaa Latviaan/Liettuaan JV-tittelin muodossa ensi talvelle;)

Koulutus etenee hyvin, päivittäin tehdään jotain pientä kivaa naksutellen vailla huolenhäivää, kukkahattukoulutus on päivän sana, jos sillä ei tuloksiin päästä niin aina on varaa aavistuksen kiristää koulutusmetodeja. Tie Tottelevaisuusvalioksi-kirja on Annelta lainassa ja kovasti luetaan ja opitaan itsekkin uutta.  "Koiran tulisi reagoida käskysanaan 500-1000 kertaa, ennen kun voidaan olla varmoja, että se on oivaltanut käskyn ja toiminnon yhteyden luontevasti..."  Hyvä siis aloittaa jo nuorena että koira saisi koiran joskus edes kisakuntoon :DD

Weppi miettiin tulevaisuuden ammattia, ollako ajava-vai jälkikoira;)

Nasta tuumailee, että raaskiikohan Emäntä ikinä päästää Isännän kanssa metsään lintujahtiin...