Podengo on pop;)

Nti podengo oli viikon verran lemmenlomalla Nokialla ja arvatkaapas kuinka rauhaisaa täällä 140neliössä oli;) Bordercollie vaihtoi vain sohvalla kylkeä ja muuten otti tosi lunkisti, havahtui ainoastaa ruokapussin rapinaan sekä jääkaapin raotukseen;) Mutta nyt se on täällä taas, joka paikassa jaloissa, suolistaa lelunsa, astuu kaikkea ja käy pyllistelemässä Casperille kun silmävälttää eikä naapurin kananpaskalla lannoitettu peltokaan ole rauhassa.. *nauraa*

Mitä elämä olisikaan ilman podengoa? En osaisi edes kuvitella, enkä haluaisikaan niin perusteellisesti olen hullaantunut tähän eläväiseen rotuun, kummasti pinna kasvaa vuosi vuodelta ja miten autuaalisen olon saa kun katsoo kuinka koira nauttii elämästään ja juoksee minkä kintuista pääsee, on ne vaan niin päheitä! (sekä kurittomia;)

En voinut illalla vastustaa kiusausta, vaan kaivoin naksun esille ja uteliaisuuttani koitin, että onko nämä viimeeksi opetetut tiedot vielä tallessa. Ja sieltähän ne löytyi, täysin vaivatta, ilman pakotetta, hännän heilutuksen saattelemana. Vau. (elikkä sivulle tuloa, maahan menoa sekä paikalleen jättämistä.)

Seuraavaksi alan varmaankin pidentämään aikaa "paikka-makuussa" ja luultavasti luikin ite myös piiloon piakoin. Pitäs kyllä reenata sitä istumaan jättöäkin(luoksetuloa) oon yrittänyt nyt olla tosi selkeä eli jätössä aina oikea jalka johtaa ja seuraaminen lähtee aina vasemmalla. Rakennan "istumisen" varman päälle, eli pilkon niin pieneksi kun osaan, liike lähtee ensin istumisen tarjoamisesta, sitten siirryn itse koiran sivulle- ja liikun varmaankin ensin oikealle tai taakse, ja siitä sitten etiäpäin kun uskallan;) Pakotetta en halua käyttää enkä seuraamista sotkea tähän. Markku Mäntynen pitäkööt varansa, täältä tullaan kovaa vauhtia kohti TK1.stä;)

kumpi ja kampi kesällä 2008

Agilitynäytös Vene-Sunilla 5.5.2009

Minä ja koirat

Tänään viskattiin esteet Hiluxin kyytiin (alan vihdoin ymmärtämään noita isoja autoja;) ja paineltiin Vene-Sunin pihalle agilitynäytöstä vetämään. Paikalla oli 2 russelia, yksi saksanpaimenkoira sekä nämä minun jermut eli bc ja podengo. Tilaa oli käytössä hyvin rajoitetusti ja paikka ei ollut mistään turvallisimmasta päästä.. Hyvin hoidettiin homma ja olin hyvinkin yllättynyt miten sujuvasti kepit menivätkin muutaman verkkotreenin jälkeen.. Wau. Saatiin palkaksi ilmaiset lohikeitot ja hyvä mieli, hyvä näin.

Tokoa olen nyt omaksi iloksi puuhastellut, lähinnä seuraamista sekä maahan-menoa, ja näytti ainakin tänään hyvinkin mallikkaalta.. Seuraamista olen rakentanut "imuuttamalla" ja vaatinut pään paikaksi säären etuosan, ja väljyydestä jää palkka saamatta, hauskalta näyttää kun pieni tekee PK-seuraamista;) Täyden kympin seuraamista en osaa kyllä millään rakentaa, mutta jos osaan opettaa päänpaikan oikein niin eiköhän se kroppakin pysy vauhdissa mukana;) Maahan-meno onnistuu vihdoin ja viimein pelkästään sanallisesti, ja koirasta on tosi hauskaa mennä maahan, harvoin näkee koiraa jonka häntäheiluu niin vimmatusti tässä liikkeessä. Ongelmana on oikeastaa se että vaatii palkkaa heti, jos ei saa niin nousee ylös ja painuu jälleen alas.. Sähäkkä otus liikkeissään.. khöm..

Ensi viikonloppuna olisi tarjolla agilityleiri podengoille, jota olen kovasti odotellutkin. Koira on nyt hyvässä mallissa ja tässä kohtaan kaipaisinkin viisamman neuvoja miten tästä eteenpäin jatkettaisiin. Ainoa ongelma on vain alkavat juoksut, eli vain luoja tietää milloin ensimmäinen tippa heitetään, ristin käteni että viiraisi viikonlopun yli... Torstaina olisi epäviralliset agilitykisat ja jos luoja edelleen suo niihin osallistumisoikeuden niin ajattelin juosta molemmat radat ja katsoa päivän saldot..

Vappua ja vieraita..

Weppi wappuna 2009

Vietimme vappua mustavalkoisessa merkeissä eli saimme vieraaksi komiat bordercolliepojat Aatoksen ja Leevin, joten aattokin meni ihan koiramaisissa merkeissä. Ulkoilimme, treenailtii agia ja tottista, vapunpäivä menikin mätsärissä joka tällä kertaa olikin Mikkelissä. Paljon jäi niksejä ja neuvoja tottispuoleen Heinin vierailusta, taidamme ottaa käyttöön nämä aivan lähipäivinä;)

Mukavaa että tämä "saksalais-tyylisten" pakotteiden käyttö on vanhaksi jäänyttä koulutumenetelmää ja nyt rakennetaan liikkeet pienissä osissa niin että koira tarjoaa toiminnon ja ohjaaja on suht passiivinen. Weppikin keksi tarjota maahan-menoa jo kehässäkin, mikä on ollut meille jokseekin vaikeaa ilman apuja ja nyt tulee nähtävästi jo ihan liukuhihnalta *nauraa* Eli toko-podengon rakentaminen on hyvällä mallilla, ja missikin on oivaltanut että palkkaa saattaa saada välillä muustakin kun paikallaan seisomisesta;)


Tänään mätsärissä missi näytti jälleen kykynsä ja voitti ensin omanparinsa, ja sijoittui loppukarkeloissa loistavaksi kolmanneksi. Koiria oli paikalla sankon joukoin, pieniä koiria pelkästään taisi olla nelisenkymmentä. Mukavat vappupyhät takana, kiitoksia Heinille nikseistä ja neuvoista sekä mukavasta seurasta;)

Kausala 25.4

Bis-kehä Kausalan malliin

Tänään vietettiin kaunista ja lämmintä päivää Kausalassa, jossa oli Match Show. Ravilinna on aivan mielettömän mukava paikka viettää koirien kanssa aikaa, tilaa löytyy jokaiselle, hyvä kenttä ja mukavia maastoreittejä menee aivan vieressä. Koiria oli saapunut paikalle sankoin joukoin, pikasen laskennan tuloksena on varmaankin karvanverran alle 100kpl. Luokkia oli 4, eli pennut, pienet, isot ja monirotuiset, eli Bis kehässäkin oli vilskettä ja tuomareilla riitti vielä miettimistä sielläkin.

Tuulemme olivat tänäänkin suotuisat, punaisista luokkavoitto ja BIS kehässä jatkoon ja sijoitus 3. Bis-kehässä oli kunnon "sakemanni" meinikiä juostiin ja juostiin, pudotettiin porukkaa ja sitten taas juostiin;) Wepillä oli taas ihan omaa kivaa kehässä, porskutteli menemään minkä kintuistaan pääsi ja nautti taas jälleen saamastaan huomiosta;)

Päivän päätteeksi kävimme Tiinan, Arwon, Warman, Woiton, Chiqin sekä Wepin kanssa lenkillä Luumäen maalaismaisemissa sekä tallasimme esineruudun pellolle. Hyvin löytyivät esineet ylös, mukava treeni taitaville PK-lupauksille;) Ihana päätös päivälle, kyllä näitä koiria kelpaa paijailla.

Agilitytreeniä..

Tänään kävin neitojen kanssa ihan omineen treenamassa ja taivas miten taitavia koiria mulla on, harmi ettei kukaan ollut todistamassa tätä ihmettä, itse ainakin leijun koko loppuillan;) Selkeesti omaan ohjaamiseen heijastuu kun on muita "ei niin tuttuja" kattomassa, eli sitä ei ole niin rento vaan vähän jäkittää ja jumittaa eikä uskalla antaa koiralle tarpeeksi tilaa suorittaa esteitä vaan pitää saatella loppuun saakka ettei vaan tule virheitä, ihan hassua. Nyt tosiaan toimi kaikki, vauhtia oli kivasti, lentävyyttä radoilla- eikä Weppikään kulkenut "namikäden" perässä vaan selkeesti luki ja haki hyppyjä- kyllä se naksu on sitten hyvä vekotin;) Keinuakin uskalsin ottaa ilman että kukaan ottaa vastaan, ja ei mitään ongelmia..

Chiqillä verryttelin ensin medi-hypyillä ja sitten vaihdoin maxeihin, ensimmäinen hyppy meni aivan läpijuoksuksi- ja karman laki puuttui peliin, esteensiiveke kaatusi suoraan rvan päälle ja pää kolahti ilkeän kuuloisesti siivekkeen tappiin, heh, siitäs sai=) Kappas vaan, loput rimat pysyivät kivasti ylhäällä ja oli ihan siistiä katsottavaa..

Pitäisi aivan näinä päivinä päättää että osallisuuko vai ei omiin kisoihin, toisaalta en tahtoisi pilata tätä hauskanpitoa nyt millään kisatavotteilla, ihan rennosti vaan henkseleitä paukutellen opettaisi uusia juttuja aivan rauhassa ja hakisi tätä kautta voimavaroja elämään sekä työhön.

Huomenna onkin mätsäripäivä, tällä kertaa piknik-kori lähtee Kausalaan, luvassa kaunista ilmaa ja mukavaa seuraa. Maltan tuskin odottaa;)

Karkulaispodengo..

Tänään oli tarkoitus lähteä "ketyilemään" agilitykisoihin Imatralle, ja aamu sujui normaaliin malliin, koirat ulos, ruuat turpoamaan, kahvia koneeseen ja ripsiväriä ripsiin ja koirat takaisin sisälle. Tällä kertaa ovella ootteli vain yksi koira, bordercollie Chiqi, joka pyöritteli silmiä siihen malliin että tiesin jotain olevan pielessä..

Portugalilaista prinsassaa ei näkynyt mailla eikä halmeilla, oli totaalisesti hävinnyt kuin tuhka tuuleen. Ei auttanut muu kuin vetässä lenkkarit jalkaan ja lähteä etsimään.. Kyselin ovelta ovelle, katsoin tienlaidat, etsin metsästä raatoa, kurkistelin supiluolille, ajelin autolla pitkin pitäjää ja soittelin paikalliselle koiratarhalle. Ja ei kerrassaa jälkeäkään missään. 2h jälkeen alkoi iskeä jo pieni paniikki olin vähintääkin satavarma että koira on takuulla varastettu ja matkalla Nuijamaata;)

Mutta vihdoin ja viimein syyllisen pää nousi ojasta, tyyppi oli kylmänviileesti ollut raivaamassa myyrä/hiirikantaa naapurin pelloilla n. 400metrin päästä pihalta, ja aivanvarmasti on ollut kuulolla kokoajan, mutta on selkeesti ollut parempaakin tekemistä kuin sohvalla makoilu kun on näin kaunis aamukin;) Kun karkuri huomasi tulleensa löydetyksi niin kehtasi vielä haukkua räksyttää löytäjäänsä häntä tanassa, tsiisus mikä koira *nauraa*


Hyvä muistutus taas jälleen podengon alkukantaisesta luonteesta, riistaviettiä löytyy eikä tosissaan ole mikään pullamössökoira vaikka välillä niin luulenkin. Bordercollie on taas niin nöyrä ihmiselle ja rakastaa työntekemistä, pelkkä sanallinen kiitos riittää käynnistämään moottorin ja työnjälki on yleensä juuri sitä toivottua sekä opetettua.Podengolle taas pitää huolellisesti rakentaa jokainen käsky/liike oikein mukavaksi tempuksi- esim. maahanmeno ei missään nimessä ole alistava vaan_oikein_hauskatemppu.

Itse tykkään kouluttaa naksulla, silloin pystyn palkkaamaan täsmällisesti oikeasta toiminnosta minkä koira pienellä vinkillä tarjoaa. Meininkinä siis iloista "kukkahattu"-koulutusta;) Saas nähä mihin kukat ja hatut riittää tavoitteena on ainakin realistinen TK1, olisi niin mukavaa voittaa jokunen bc ei niin tokorodulla, se kertonee eniten kouluttajan pitkäjänniteisyydestä sekä huumorintajusta:)

Kuva Tiia Tamminen, Tampere KV 2009

Pitkänperjantain agiliitelyä;)

Tänään lähdin aamusta Maijan seuraksi hallille ja olipa kyllä hyvät treenit molemmilla, voidaan paukutella henkseleitä lopunpäivää;) Maija uurasti keppejen kanssa ja itse keskityin slaalomeihin sekä välistävetoihin, yllättävää kyllä ongelmia ei ollut vaikka niitä ei ole treenattu, vautsi mikä koira=) Lopuksi otin myös eteenlähetystä avustajan kanssa ja kyllä tuli vauhtia kinttuihin kun podengo näkee ruokakupin, hyvin toimi.

Kokeilin myös muutaman pätkän bc-rouva Chiqin kanssa ja näin vanhana höperönä tekee parasta rataa mitä ikinä, rimat pysyy ylhäällä ja taipuu vaikka mistä mutkasta oikeaan suuntaan.. Jos kunto pysyy kohillaan niin taitaa meikäläisen "mustahevonen" startata epksissä;) Se jälleen niistä luvatuista eläkepäivistä, vielä virtaa piisaa ja tykkää tehdä, sekä aivan mieletön fiilis viedä koiraa radalla mikä etenee juuri siten miten haluan ja toimii kuin kello.. Mahtava koira!!

Nyt alkaa pääsiäisen vietto, odotamme illaksi vieraita, mukava saada maalle säpinää:)

Koko katras, eli kepo ja lauma