Valmistautumista agilitykisoihin/näyttelyihin..

Pienoisessa mielenhäiriössä ilmotin molemmat koirat Lappeenrannan näyttelyihin, ja bordercollie rouvalla on viimeeksi näyttelyhihna ollut kaulassa 2006 =) Pitikin heti ilmottautumisen jälkeen käydä pihalla koittamassa kuin kulkee ja näköjään samaan malliin kuin ennenkin eli häntä suorana napittaa silmiin ja juoksee silminnähden vinossa.. Kumma koira kun ikinä ei muuten nosta häntää kuin viretilan noustessa;) Eli paikkaan tilannetta heti naksulla ja namialustalla, jos vaikka kuukauden päästä oppi olisi perillä ja selvittäisiin kehäkierros kunnialla läpi.. Hyvin on muistissa että namihelähtää kun kontaktia ottaa ihmiseen, toivottavasti kerkeän kuukaudessa muuttamaan tätä käyttäytymismallia.. Apua..

Weppi painii kontaktiongelman kanssa tai siis lähinnä minä, loppuasento on nyt suht varma (two on-two off) mutta liikerata on väärä, eli tuijottaa minua kokoalastulon ajan.. No tähänkin löytyy ratkaisu toivottavasti tästä namialustasta, vaikka olenkin vannonut itselleni ettei Wepille passaa mitään maahan jättää, koska luuhausvaara on hyvinkin suuri;) Onneksi puominpätkä löytyy kotonta ja kinosta senverran että saa kätevästi sopivaa kallistuskulmaa säädettyä;) Viikko aikaa saada homma skulaamaan Lappeenrannan kisoihin, iik :)

Eli nyt vain itseä niskasta kiinni ja treenaamaan koirat kuntoon kevään koitoksiin..



..arkistosta löytyi humputtelukuva vuodelta 2007,jolloin oltiin ensimmäistä kertaa Liettuassa ja matka hulvattomien Kotkalaisten kera jälleen lähestyy;)

Epäviralliset agilitykisat 7.2.2010

No niin, tänään oli epäviralliset agilitykisat ja meiden ensimmäinen startti kovassa porukassa, eli ihan kilpailijoiden radalla. Tuomarina toimi tällä kertaa Ari Saavelainen. Rata oli mukava ja suoraviivainen, muutamalla kiperällä koukerolla höystettynä.

Luokkajärjestys oli medi-maksi-mini ja rataantutustuminen kaikilla yhtäaikaa. Kauheeta startata vasta aivan loppupäässä olin aivan varma,että unohdan radan monta kertaa ennen omaa suoritusta;) Mutta hyvinhän se meni, ylivoimaisen voiton tärveli taas tuttu ongelma eli puominalastulo..

Suoran alun jälkeen vauhtia oli huimasti ja koira paineli häntäsuorana esteeltä esteelle ja jokseekin herranhallussa koko koira.. *nauraa* Puomilla loikkasi alastulon hiuksenhienosti ja siitä 5 virhepistettä. Loppurata menikin huipusti, muutaman kohdan näin jälkikäteen ajateltuna olisin voinut hoitaa huomattavasti paremmin/lyhyemmällä tiellä. Noh, rutiinin puutettahan tämä vain on, tästä se lähtee kulkemaan ja kerrankin olen iloinen samasta virheestä koska selkeesti paikattavissa on =)

Tuloksena siis
31.74/-28.26 ja ratavirheitä 5. Niin ja pronssia nopeimmalla ajalla- kulta ja hopea menivät puhtaille suorituksille. Hyvä mieli jäi ja kyllä se mitalli tästä kirkastuu:)

Agility sujuu kuin tanssi.. =)

Ihanaa, pakkaset ovat täälläkin lauhtuneet ja vihdoin pääsi agilitytreeneihin, kun itse pidän -15 ehdottomana pakkasrajana agilityssä. Treenattiin Henna Karuvehan tiukan ja valvovan silmän alla pätkiä MM-radoista, ja juma että koira menikin hyvin!! Vauhtia oli lupaavasti ja ei kerrassaan mitään ongelmia radoilla, omassa ohjauksessa hieman vajavaisuutta, mutta koira paikkailee kivasti omia hölmöilyjä;) Radat tuntuivat aluksi ihan mahdottomilta, mutta koira kun osaa suorittaa oman osuuden 10+ niin hyvinhän niistä selvisi. Aivan upea koira ja treeni tuottaa selkeesti tulosta, edistystä tapahtuu huimaa vauhtia ei voi olla kun kiitollinen tästä ihanasta koirasta ja hyvästä valmennuksesta.

Niin ja täytynee mainita, että vihdoin ja viimein olen löytänyt useiden kokeilujen jälkeen lelun josta koirakin pitää- ja se on muovipussi, aivan juuri se:) Ennen rataa nostatan virettä revittämällä muovipussia ja radan jälkeen saa koko pussin sisältöineen omakseen. Naurattaa kyllä miten yksinkertainen ratkaisu löytyi tähänkin ongelmaan, halpa ratkaisu- ja ketunhännät jäävät selvälle hopeatilalle. Pääasia että homma toimii ja koiralle palkka on mieluinen;) Tietysti tässä on pähkinänä myös se, jos ja kun lähtee kokeilemaan onneaan maastojuoksuihin, niin koirahan on valmiiksi ehdollistettu pussinperässä juoksemiseen. Ovelaa, eikös;)