Mietteitä vuodesta 2011

Tottelevaisuuskoulutus tuottaa kivasti hedelmää, Nasta on mennyt melkoisesti eteenpäin ja nyt aloitettiin ruudun opiskelu täppärillä. Jotenkin paljon helpompi opettaa noin, jos menee ketuiksi niin onhan siinä hyvä opetusalku puomin ylösmeno kontaktille;) Asenne on saksansaukolla hyvä ja nauttii tekemisestä- sillä päässään jo pitkälle. Agilityssä on tullut vauhtia hurjasti lisää, treenimäärää nähden sanoisin että erinomaista:) Pahuksen istutetut fasaanit ovat leiriytyneet naapurin talonpihalle, missä tietysti on perinteisesti koira irrallaan- joten fasaanit ovat turvassa ainakin Nastalta. Kylän eukot syöttävät lintuja kilpaa, joten ihme on jos ne takasin tänä talvena tulee. Jos keväällä istuttaisi kanoja, niin eiköhän kukonpojat tule kirkuen kotiin- ainakin tämmöinen sotasuunitelma meillä on niiden varalle :p Kickbike on edelleen ostoslistalla, en taida enää tästä aiheesta ostamatta selvitä. 

Wepilläkin on ollut mukava vuosi, menestystä on tullut tasaisesti lajista riippumatta. On se vaan sellanen once on livetimekoira, tunnen itseni etuoikeutetuksi kun saan tälläisen koiran omistaa. Aivan perus hupuhupukoira podengo ei missään nimessä ole, alkukantainen pystykorva voimakkaalla riistavietillä kuvastaa otusta hyvin. Moottoria pienessä koirassa on suuresti ja mukavuudenhalua sitäkin enemmin. Mahtava pikkuotus, perheen pikkukissailija<3

Bc-mummo Chiqikin voi hyvin, ikäänsä nähden erinomaisessa kunnossa. Viihtyy aikapaljon omissa oloissaan, mutta tulee kyllä kertomaan jos haluaa alamaisiltaan palvelua;) Perus-Sihviä jälleen<3

 Mukavaa vuoden vaihdetta kaikille ja optimististä/tulosrikasta vuotta 2012 :D

Toko Seminaarissa opittua..

Nyt on TOKO tietoja päivitetty Marko Vuorenmaan avulla ja motivaatio sekä vire nousi ohjaajalla kertalaakista:)  Vinkkejä tuli kattavasti ja pidin Markon tyylistä niin paljon että halusin ja pääsinkin mukaan valmennusrinkiin mikä pyörii n.6vkon välein. Jee!!!  Marko on itse aikoinaan tehnyt Staffista TVAn ja sitten loikannut BCporukkaan- niinkuin kaikki kärkinimet pääsäännöllisesti. Minä taas vaihdan kelkkaa toiseensuuntaan, välillä pääsee syviä huokauksia kuinka se beecee onkin niii-in helppo ja nopea kouluttaa.. Mutta yritän jatkuvasti muistuttaa itseäni sillä, että koiran tehtävä on olla koira ja toimia järkevästi arjessa. Kaikki loppu on ihmisen keksimää ajanvietettä ja eihän se koiran vika ole jossei ihminen osaa sitä opettaa.

Nasta sanoo että on luontainen seisoja/metsästyskoira eikä mikää humpuuki pirkko ;)

Noutoon saatiin hyviä vinkkejä ja Markon mielestä noudon ja luoksetulonpaikka kuuluu olla sama. Eli koiran pitää tulla samalla voimalla luokse kapulan kanssa sekä ilman. Drivea loppuun saa esim. hyppyesteellä kun koiran on pakosti käytettävä voimaa ennen loppuasentoa. Vauhtitreeni tehdään perinteisesti leluvaihtareilla, mitä kovempaa kulkee sen vähemmin kerkeää kapulaa suussaan  leipomaan. Esim. Markon koirat ei tunne käsitettä "ravia kapula suussa" vaan pyritään aina nopeuteen ja laukkaan. Ja pitää miettiä tarkoin että koira hallitsee kaikki osa-alueet mitä noutoon kuuluu ennenkuin vaatii ne kokonaa. (Paikalla pysyminen/istuminen, kapulaan tarttuminen, kantaminen, vauhti, loppuasento ja irrotus) Siinä ajattelemisenaihetta/ pilkkomista myös muihin liikkeisiin;)

Ponnistaen kohti tuloksia :)

Pidoista tulee nouto sittenkin :)

Ihmeidenaika ei ole ohi ja olen onnistunut rakentamaan saksanseisojalle kelvollisen noudon parinviikon intenssiivisen pitotreenien avulla. Jee, aploodeja:))) Ongelmana oli se että jos kapulaa ainoastaan viskoo niin jäystää ja jos toppuuttelee niin ei maasta nosta ylös. Palattiin ihan alkeisiin ja otin pito treeniä makupalaan vaihtaen, siitä kehiteltiin muutaman askeleen liikesarja ja palautus vaihtui jälleen eteen. Maasta nostaminen on vieläkin aavistuksen lukossa, mutta taisin ratkaissa ongelman internetin avulla;) Eli kun koiralle antaa kapulan pitoon niin korkeutta pitää vaihdella ja pyrkiä pikkuhiljaa lähemmäksi maata. Näin aukesi "meiden lukko", ja eilen olin 1.5vuoden taistelun jälkeen vakuuttavin suoritus :D Chiqi-mummo pyörittelee silmiään kun nuoriso ei vaan ymmärrä, vietikäs/terävä bc oli niii-in helppo opettaa ja tarraa metallinoutoon kiinni vieläkin nuoruuden innolla :)

Huomenna olen menossa TOKO-seminaariin ja saas nähdä tuleeko sieltäkin uusia AHAA-elämyksiä. Ollaan varasijalla koulutuspaikkaan.  Kuunteluoppilaan pesti sopii minulle hyvin, koska ongelmia ei sillälailla ole- kaikki liikkeet on vähän kesken ja ylimääräiset avut pitäisi häivyttää pois. Hyvältä näyttää kaikinpuolin, pikkuhiljaa kohti kisakenttiä;)

"Ei ne tulokset- vaan sinne kuljettu yhteinen tie<3 "

Pikkujoulujahti Kytäjän kartanolla tarjosi hienot puitteet mannermaiselle kanakoiralle, maastot olivat upeat ja fasaaneja oli varmasti sadoittain.. Nastalle tämä oli hiukan liikaa, ensi haussa törmäsi tuulenalta 20 linnunparveen ja yritti lähteä uiden perään.. Samassa rytäkässä katosi korvat loppupäiväksi ja ei saanut mitään järkevää aikaiseksi.. Noh, kyllä me oikeesti kotona osataan, nuori koira tarvitsee vain paljon aikaa ja kärsivällisyyttä onneksi sitä on isännällä enemmin kuin emännällä.. Jahtipäivä oli muutoin onnistunut, Pikku-Ainokin nukkui miltei kokopäivän ja vaipanvaihto onnistui myös skodassa;) Päivän päätteeksi oli kokous ja pientä purtavaa kodalla, hienot järjestelyt ja puitteet tykättiin kyllä kovasti.

Saksalainen monenviljankoira työssään...

Kotona ollaan yritetty jallittaa kolmea fasaania päivittäin, eilen olikin hieno työ Nastalta ja olisi ollut pudotuksen paikka. Toivottavasti tälläviikolla onnistuu uudelleenkin ja saadaan tipi tontiin.. Pitää keväällä istuttaa lintuja lisää, haasteellista tehdä riistatöitä kun linnut vilistää pitkin kyliä ja kukkopojat alkaa olemaan turhan ovelia.. Vaikeeta tämä kyllä on, peuratkin ovat tulleet ruokintapaikalle ja yritä sitten laittaa koiraa hakuun kun ei tiedä mikä on vastassa.. Onneksi Weppi kertoo kyllä jänisten läsnäolon ja Chiqi reagoi supiin, ostoslistalla ajavakoira?

kymmenen vuotta ikäeroa ystävyksillä. Chiqi on ehdottomasti porukan tottelevaisin, mutta kyllä rouva välillä koittelee omia rajojaan ja ottaa myös omankäden oikeuksia kun sille päälle sattuu ;)

Luvallinen nollavoitto portugalilailselle :)

kaksi kisaa- kaksi voittonollaa- nyt on syytä juhlaan :))

Niin kävi Kotkan kisoissa, Pertti Siimeksen radat sopii meille mainiosti. Molemmat radat olivat mukavia ja sujuvia. Hyppyrata voitettiin ainoalla miinus ajalla, vaikka minusta Weppi oli aavistuksen tahmea. Toka rata oli paljon parempi, kepeillä pieni sotkentuminen ja siitä vitonen- muuten ei moitteen sijaa. Hui, olipas lähellä se kolmosluokka ;) Wepin kausi on ollut kyllä erinomainen, kaksi kilpailua ja kaksi voittonollaa :D Nyt ei edes jännittänyt, nautin vain kotiäidin vapaudesta ja laatuajasta rakkaisen koirien kesken. Saksalainen partasuukin pääsi mukaan ja jännä miten koira muuttui heti ensimmäisien juoksujen jälkeen. Hulivilistä tuli cool ja aikuinen, nyt ei  emännän niska punoita yleisillä paikoilla- Nasta käyttäytyy kuin hienot neidit konsanaan :) Kyllä oli hienopäivä<3

Fasaani rintamalle kuuluu hyvää, päiväkävelyllä saatiin tiukka seisonta. Luulin aluksi että seisoo kauriille mitkä oli n. 150metrin päässä, mutta annoin silti avanssikäskyn. Ja kappas leijonaloikka ojaan ja fasukukolle meni jauhot suuhun, kiroten siivitti välittömästi matkoihinsa. Nastakin jäi paikalleen pönöttämään ja maksimikehut siitä. Vitsit millanen nenä sillä on, kyllä takuuvarmasti linnut löytää jos niitä vaan kulmilla on.

 Meidet hyväksyttiin Kouvolan Kanakoirien jäseniksi ja viikonloppuna onkin sopivasti pikkujoulujahti Kytäjän kartanolla. Odotan sitä innolla, lupaan pitää suuni supussa isännänvuorolla ja ajatella ainoastaan  positiivisia asioita. Läksytyksen yritän jättää ammattilaisille ja ainoastaan tuen ja kannustan aviomiestäni niinkuin kunnon vaimon kuuluu;)

Kuonot kohti uusia haasteita :)

Jäniskevennynys aina lenkin päätteeksi..

Nastan ja Wepin yhteistyö on saumatonta kun kyseessä omatoiminen jänisjahti. Nasta tekee laajan hakukuvion ja tiukkaa sien pienemmäksi jos saa jäniksen hajun nokkaan. Weppi odottaa sivistyneesti emännänvieressä ja heti kun Nasta älähtää ajohuudon niin portugalilainen lähtee vastaan. Ensin tulee jänis sitten saksanseisoja, ajovuoro vaihtuu portugalilaiseen ja saksalaiseen löytyy jarrut :) Varsin harmitonta hupia, kiinni ne ei niitä saa ja Weppi ei kehtaa yksin jäniksen perässä pitkälle painella.

Saksalaiset ovat  monenviljan riistakoiria ja täytyy olla ylpeä siitä miten hyvin Nastakin jänikset löytää, moni ajokoiramies olisi varmasti kateellinen toiminnan ripeydestä. Toimintamalli  aiheuttaa minulle päänsärkyä, jos seisoja osaa seisoa sekä tiedottaa niin miksi se ajaa kuin vinttikoira? Kysyttiin asiaa jo viisaammilta ja neuvoja tuli laidasta laitaan. Ehkäpä lähdetään kuumallejäljelle liinankanssa toppuuttelemaan tai sitten ostettava oma kotikani;) Moni oli sitä mieltä että riistatyö on vietävä loppuun ja jänis ammuttava jotta keksii että yhteistyöllä on varmin lopputulos. Kuulostaa ainakin hyvin loogiselta, mutta kyllä minulle lemmikkikanikin kelpaisi :)

Metsästyskoulutus on kyllä haastavinta mitä olen koskaan kokenut. Koira kuumuu, linnut/jänikset eivät pysy paikallaan, palaute koiralle on aina myöhässä ja oma-ajoitus pielessä. Voi jehna sentäs:) Onneksi koiralla on paljon kierroksia jotta antaa kouluttajan virheitä anteeksi, eikä ota nokkiinsa. Agilityssä lähti taannoin nuuhaamaan omiaan, palautin koiran radalle ja kappas ei halunnut enää hypätä kyseiseen nurkkaan päin.. Miten niin pehmeä?

Viikonloppuna on agilitykisat Kotkassa ja oli kyllä niin huono kenraali Wepiltä että möllikoiratkin tekee parempaa rataa. Mutta voiko koiralta vaatia täydellisyyttä jos oma ohjaaminen on sinnepäin ja ajatukset jossain muualla kuin agilityssä? Ehkäpä yritän skarpata viimeistään Kotkassa :)

Niin ja tärkein meinasi unohtua- Story goes Naughty girl täytti 11v isänpäivänaattona:) Toivottavasti huolettomia kilometrejä on vielä paljon jäljellä<3

 "Saksanseisoja vaarantaa mielenterveytesi ja lievemmissäkin tapauksissa aiheuttaa vähintäin vatsalaukunhiertymän"  


Löysin tämmöisen lausahduksen eräältä foorumilta ja siinä ehdotettiin että moinen lause pitäisi liittää näiden epeleiden rotumääritelmään:) Niin totta ja tiedän tunteen;)
              Aijemmin  Nastan lintuhaku oli liiankin nopeaa ja laajaa,  törmäys sekä peräänmeno 99% varmuudella. Toppuuteltiin muutaman kerran liinalla- ja nyt koira etenee neljä metriä kerrallaan ja kysyy lupaa edetä.. Liikkuu-pysähtyy-kysyy-liikkuu-pysähtyy-kysyy-liikkuu-pysähtyy-kysyy.. Ja jos patistaa eteenpäin niin liikkuu-pysähtyy-kysyy metrin välein:) Minusta tämä on herttainentapa ja osoitus siitä miten herkkä sekä kultainen koira on, mutta isäntä on asiasta hyvinkin erimieltä;) Tästä lähtien juoskoot jälleen valloillaan, ristimme kätemme että ei pahemmin törmäilisi tai söisi fasuja suihinsa.. Lets see..

Käytiin katsomassa KAER F-kokeita Raussilassa ja oli todella hieno mahdollisuus päästä seuraamaan taitavia koiria aitiopaikalta:) Laji ei todellakaan ole helpoimmasta päästä, mutta ehkäpä vaikuttavinta mitä olen koskaan nähnyt. Kiitokset Kouvolan kanakoirayhdistykselle ja onnittelut kaikille tuloksiinsa tyytyväisille:)


Mitäs muuta, canicrossi ollaan aloitettu ja omakunto oli huonompi kuin uskalsin pelätä;) Kintut menee hapoille lyhyemmistäkin lenkeistä, hiki tulee ja palautuminen ei ole aivan samaa mitä silloin parikymppisenä.. Mutta kyllä tämä tästä, ei tarvise palella ulkosalla ja lenkki taittuu lyhyemässä ajassa kuin kävellen. Mukavaa vaihtelua ja kerrankin koiraa ei tarvitse vetämisestä kieltää- Nastahan on luonnonlahjakkuus;)

Kuva viime syksyltä.

Uudet perheejäsenet *3

Kun Pohjoisenreissu meni Nastan osalta saikkuiluun, niin mitä ei koiraharrastaja tekisikään seisojansa eteen? Kävimme eilen ostamassa kolme fasaanikukkoa pihapiiriin ja nyt on millä seisottaa;)

Ensimmäinen treeni onnistui yli odotuksien, koirahan löytää linnut leikiten ja seisoo niille kuin tatti. Uskomatonta!! Lintu kävelee 20cm päästä koiran kuonosta ja saksansaukko vaan seisoo jalka ylhäällä ja odottaa lisäohjeistusta.. Vau!! Uskomatonta ja mahtavaa! Näinhän seisoja toimii, mutta kun on niin monta jänisajoa takana että meinasi jo usko loppua. Kylläpä isäntäkin paukutteli henkseleitään treenien jälkeen ja naama oli hymyssä suin räntäsateesta huolimatta:)  


Mukava harrastuskoira, lupaavat metsästysominaisuudet ja nöyrä luonne, kasvattaja voi olla ylpeä tuotoksestaan- olemme onnekaita seisojan omistajia:)

Imatralta tuomisina tokonostetta ja kassillinen palkintoja :)

Imatran kennelkerho järjesti sunnuntaina ensin tokokokeen ja sen jälkeen oli tarjolla match show halukkaille. Pakkasin pikkuketyn ja portugalilaisen skodaan ja lähdimme aamupäivästä seuraamaan tokokoetta. Haaveissa oli jäädä myös mätsäriin, pikkukety siirtyi sopivasti ennen kehiä höyhensaarille ja suunnitelma saatiin täytäntöön. 


Portugalilainen pikku-porsas kerkesi autossa ollessaan syödä viimekertaiset palkintoherkut sekä emännän evässämpylät joten kehässä ei herkut enää kiinnostaneet. Kaikesta huolimatta  sijoitus ja tälläkertaa punaisten toinen. Tuomari tuli vielä jälkikäteen kyselemään koiran tietoja ja kehui liikkumista. Hyvä saavutus kun pelkästään pikkukoiria oli vajaa 40. Taas löytyy konnalle konnattavaa skodassa;)

Nasta onkin ollut viikon Pohjoisessa, kuitannut tyhmyydet innokkaasti häntää heiluttaen ja saanut vesihännän. Saksalaista ei saikku haittaa, etuoikeuskoiralla on kissanpäivät takkatulenlämmössä. Perjantaina lähden hakemaan maminmussukan kotia, kamalanihanaa koiraa onkin jo kova ikävä:)

LUVAllinen nollavoitto Wepille.

Viikonloppuna kisattiin portugalilaisella kolmenstartin verran ja tuomarina toimi lauantaina Mika Moilanen ja sunnuntaina joukkueradalla Johanna Nyberg.

Agilitypainotteinen viikonloppu oli täynnä jännitystä, epäonnea ja onnistumisen iloa:) Agilityradalta tuli LUVA ja nollavoitto, hyppikseltä HYL ja joukkeradalta ei saatu tulosta. Piirinmestaruus oli niin käsittämättömän lähellä, pieni lipsahdus lähes täydelliseltä radalta kaatui väärään hyppyesteeseen. Tästä ei lannistuta, ensi vuonna uudestaan- portugalialainen on kovassa kunnossa:)

Uusia hankintoja

Nyt on Ultrapointin DoGPS hankittuna, käyttäjänä toimii lähinnä appiukon hirvikoira, mutta olihan tota pakko testata Nastallakin:) Kerrankin tykkään elektroniikasta ja voisin ylistää laitetta loputtomiin. Karttasto on selkeä, näyttää tarkasti missä itse on ja missä koira lapattaa menemään. Siitä näkee myös nopeudet, etäisyydet, haukut, seisonnat ja on vesitiivis:)

Nasta kulkee metsässä 20km/h, pellolla vauhti tuplaantuu.

Kotona voi lenkin päätteeksi tarkistaa koneelta millaisia pistoja koira on tehnyt, paljonko kertyi matkaa,miten on matkassa pysynyt ja menikö  pillitykset läpi. Saatiin jänisajurikin rysänpäältä kiinni kun osattiin ennakoida kulkusuunnat. Nastan ilme oli näkemisen arvoinen,  WHAAAAT- mites työ täällä ootte? Jänisajo loppui kuin seinään ja koira oli silminnähden nolona :DD

En ollut mää, sanoi Nasta jo vuosi sitten...

Agilitkisat lähestyy, kolmestarttia viikonloppuna. Apua. Weppiä ei jännitä, se menee sinne minne ohjataankin ja silläsipuli.

Weppi ottaa rennosti kisojan alla.

Pentuetapaaminen Parkanossa



 Nasta pimu, Nöösi, Naava ja Nestor peltotyön jälkeen.



Kymmenen pistettä kasvattajalle erittäinhyvin järjestetystä pentuetapaamisesta Parkanossa. Järjestelyt toimivat moitteettomasti; päästiin koirien kanssa treenaamaan useasti fasaaneilla, kokeiltiin noutoja ja nautittiin maaseudun rauhasta saunoen ja syöden.

Paikalla olleet pennut olivat todella avoimia, reippaita ja ihmisystävällisiä. Malttoivat mallikelpoisesti tehdä töitä muista pennuista huolimatta ja laukauksista eivät olleet moksiskaan. Hienoja koiranalkuja kaikki ja toivottavasti näemme ensivuonna kokeiden merkeissä;)

Taitava siskolikka Nutukas

Huojentavaa oli kuulla, että nuori koira tarvitsee toimiakseen pelkästään (erittäin)paljon lintukontakteja. Ajastaan oppii mikä riista on isännän mieleen ja huomaa nopeasti itsekkin ettei niitä lintuja juoksemalla kiinni saa. Me luultiin, että koira on jo totaalisen pilalla kun ujeltaen ajaa jänistä, porsastelee lintuja hätyytellen tai vaihtoehtoisesti kaivaa myyriä pellolla.. Mutta kyllä siltäkin(ihme kyllä) seisovan kanakoiran geenit löytyi ja parani huomattavasti jokaisella harjoituskerralla.

Vesityökokeeseen ei ollut pitkä matka kun se järjestettiin mökin edustalla missä majoituimme

Isäntä kokeili vesityötä kylmiltään yhden ainoan kerran ja seuraava harjoitus oli sunnuntaina suoraan nuortenluokan vesityökokeessa. Kokeesta täydetpisteet ja isännän hymy on vieläkin kovin leveä:) Ensimmäinen koesuoritus on tehty ja tulevaisuuskin näyttää paljon valoisammalta viikonlopunjälkeen. Nyt vaan paljon treeniä, tuuria ja onnistumisia- lamppu on nyt sytytetty :D

Isäntä ja Nasta vesityökokeen jälkeen

toiminta torstai

Sateiseen Iltapäivään sai yhdisteltyä paljon kaikkea kivaa, joten pakkasin koirat sekä lapsen kyytiin ja lähdettiin kohti agilityhallia. Treenailtiin koirat läpi, kellotettiin sekä kuvattiin radat, käytiin syömässä ja vietettiin laatuaikaa ystävän kesken. Ei valittamista seurassa, radoissa eikä ruuassakaan:) Kumpikin koira teki tasoistaan työtä, Nastalle tulee vauhtia kokoajan lisää ja Wepsku menee sinne minne ohjataan. Ilmoitin Wepin parille radalle omiin kisoihin (17.9) ja ollaan seuran ykköstiimissä kisaamassa joukkuepiirinmestaruuksista sunnuntaina. (Apua...)

Viikonloppuna on N-pentuetapaaminen Parkanossa, odotan tapahtumaa niin innolla etten meinaa pöksyissä kestää. Kiva nähdä miten sisarukset toimii lintujen kanssa ja kasvattajalta saa varmasti kullanarvoisia ohjeita tulevaisuutta varten. Toivottavasti lamppu syttyisi myös Nastalla, välillä tuntuu että himmentyi entisestään ensimmäisen riistatyön jäljiltä.. Huokaus.

Nasta sanoo ettei oo murheita kun ei oo lintureenejäkään;)

Valjakkokoira Nasta

Lähdimme hiittiheppan seuraksi pyörälenkille, ja vain pakki puuttui tältä reissulta:) Nasta jaksoi pitkänlenkin hyvin, emännälle jäi rasvat reisiin kun pääsin miltei koko matkan pummilla:) Vaaratilanteita oli vain muutama, toisen aiheutti jänis- toinen tuli äkillisestä paskahädästä:P Tallille tultaessa koiralla oli vieläkin runsaasti menohaluja, kovassa kunnossa on.

Meno maistuu saksansaukolle

Linnuille seisominenkin alkaa onnistumaan, tarpeeksi kun törmäilee niin tyhmempikin oppii:) Muutaman viikon päästä olisi pentuetapaaminen Parkanossa, pelottaa valmiiksi mitä tuleman pitää fasaaneilla. Vastuu siirretään isännälle, parempi kun itse pysyy kaukana niistä tilanteista ja keskittyy lapsenhoitamiseen- näin luultavasti perhesopu säilyy meillä paremmin :D

Agility on mukavaa:)

Sadepäivisin ei tarvitse kastua kun lähtee treenaamaan agilityä hallille. Kylläpä olikin mukava aloitus päivälle ja koiristakaan ei löytynyt moitteen sijaa.

Nasta teki samat radat kuin Weppikin ja ylitettiin a-este ensimmäistä kertaa. Kaasu vielä saksalaiselta puuttuu, mutta tarkkuutta löytyy sitäkin enemmin. Ohjaukset toimi hyvin ja slaalomeille kääntyi erinomaisesti. Nyt vaan lisätään pikkuhiljaa häiriötä radanvarrelle ja kun alkaa kestämään lapasissa niin möllikisoihin on lähdettävä. Treenimäärään nähden erinomaisen lupaava tapaus:)

Wepille sensijaan meno maistui ja joutuu tosissaan laittamaan töppöstä toisen eteen jotta mukana pysyy. Tauko on tehnyt Wepille hyvää ja kulkee nyt parhaiten ikinä. Ohjaajasta ei voi ikävä kyllä sanoa samaa, mutta kyllä tää tästä taas lähtee. Hiki tuli hyvänmielen lisäksi. Agility on <3

"mullako ei oo vauhtia?"

Kaakkois-Suomen nopein portugalilainen

Leikki pidentää lapsen ikää, vai ?



Kauhu kakarat :)





Lystiä on...





Ja vauhtia piisaa..




Arjen luksusta<3



Kuulumisia :)

Niinhän siinä kävi, Weppi aloitti juoksut ja tauko tuli jälleen agilityyn.. Mutta onneksi kerettiin muutamat treenit käydä ja lennokas portugalilainen näytti osaamisen ja emännälle jäi hyvä mieli. Weppi on nyt siis juoksutauolla, treenailee lapsenhoitoa sekä jäniksien takaa-ajoa ja molemmat sujuu erittäin mallikkaasti;)

Nastasta on tullut mopokoira, iltaisin juoksee aina mopon viereen ja haluaa lähteä ajelulle, tälläinen lenkitysmalli on myös isännän mieleen:) Noudot alkavat sujumaan pakastelinnulla, damit on edelleen yök- pakkonouto ei siis todellakaan sopinut herkälle nuorelle neidille.. Noh, se oli täysin omavirhe vaikka aika nätisti yritinkin viedä pitoja läpi.. Tästä ollaan nyt otettu opiksi ja jatketaan jälleen silkkihanskoin :P
Kavereita on käynyt kylässä ja ehkä sunnuntaina saadaan nauttia jälleen Hotin (mali) sekä Stellan (esp.vesikoira) railakkaasta seurasta. Jännä miten kolme samanikäistä narttua tulevat juttuun, toivottavasti tämä mutkaton ystävyys säilyisi vielä pitkään<3

Lapsi saatiin kastetuksi, juhlat pidetyksi sekä papin edessä sanottiin kertaalleen tahdon. Oli oikein mukava lauantaipäivä,ruuat maistuivat vieraille ja makeaa oli tarjolla mahantäydeltä. Tytölle tuli nimeksi Aino Sivi Amanda ja kaikki nämä nimet löytyy sukupuusta. Aino on isänäidinisänäiti, Sivi äidinäidinäiti ja Amanda  isänisänisänäiti :)

Lopuksi vielä muutama kuva juhlista ja herkuista, leipominen on ihanaa ja jos joku tarvitsee juustokakkuja niin kantsii nykiä hihasta, niistä tuli superhyviä<3

ennen ja jälkeen.

Marraskuu 2010

Maaliskuu 2011

Heinäkuu 2011

Kuvat n. puolen vuoden välein. Nyppimistä oli aivan hullusti ja ei taida olla valmis vieläkään;) Nyt oli helpompi nyppiä kun oma maha ei ollut tiellä, muitakaan tekosyitä en keksinyt niin pitihän se karva vihdoin alas ottaa. Taitoa ei liiemmin ole ja lähikuvat paljastaisi karua totuutta usemmasta kaljusta läikästä:p

Ihanaa kun työ on vihdoin tehty, tekemättömät projektit ärsyttää aina- seuraavaksi pitäisi sisuuntua sen noudon osalta:)

Nuorimmaiset mökkireissulla Herajärvellä.

Lähdettiin viime viikonloppuna tyttöporukalla  Herajärvelle yökylään ja mukaan pääsi kaksi lauman nuorinta eli Nasta ja pikkuvauva. Todella onnistunut ja ihana reissu, kyllähän vauvan hoitaminen onnistuu saunanlauteilla niin kuin ennen vanhaankin.

Nastalla oli todella mukavaa ja multitalentkoira osallistui kaikkiin arkiaskareisiin. Katiskanlaitto ja onkiminen oli hauskimpia, saunapuiden pölliminen jännittävää ja baywatchtaitoja esiteltiin myös mökkinaapureille- lähinnä näytti siltä että enemmin hukuttaa  kuin pelastaa mutta hauskaa oli kaikilla. Todella miellyttävä mökkikoira kun ei hauku eikä karkaile ja pitää kontaktia yllä vaikkei kokoajan ole näkyvissäkään. Saksansaukko kuuluu Suomen luontoon, siitä ei ole epäilystäkään;)

saksalainen edistyy ja portugalilainen toimii :)

Agilityreenit aloitettu ja kylläpä olen iloinen miten taitavat koirat mulla onkaan;) Luulin homman menevän ihan pelleilyksi, koska taukoa on ollut luvattoman paljon ja koirat ovat muutenkin totaalisessa kesäterässä. Mutta kun asettaa riman tarpeeksi alhaalle niin aina yllättyy positiivisesti.

Wepin kanssa otin pätkää karsintaradasta ja nou problem, todella lennokasta ja sujuvaa menoa. Nastan pujottelukuuri on tehnyt hyvää Wepillekin, kepit oli yllättävän hyvät ja muutenkin liikkui plus haki esteitä mielettömän hyvin. Kontaktit otin myös erikseen, yleensä vauhti kostautuu tarkkuudessa- näin myös portugalilaisella.


Nastalle otin hupuhupu kivaa, kokeilin hyppyjä erikulmista sekä yleistä hallintaa. Tyytyväinen saa olla myös tähän koiraan, ei ottanut hajuista häiriötä ja muutenkin treenimäärä nähden yllättävän siedettävää menoa;) Yksi rima tuli alas ja Nasta oli sitä mieltä ettei tahdo sitä estettä uudelleen mennä. Pehmeä koira, se täytyy myöntää- millokohan sitä keinua uskaltaisi reenata.. Huh.

Illan tavoite täyttyi ja hyvänmielen treenit tuli tehtyä. Nyt näyttää siltä että juoksuja odotellaan koko porukalle, joten treenataan mikä keretään ja taukoillaan taas ;)

Kaverukset viihteellä:)

Aave/kauhujengi kokoontuu...

Ensin Itään....

Ja sitten länteen...

Vauhtia riittii aamusta iltaan...

Ja välillä piti huilata.

Nestetankkaus on myöskin tärkeää leikin tiimellyksessä.

Nastaa vielä leikittäisi...

Mutta ottaa viisaammasta malista mallia.

Sellainen oli kaverusten vapaapäivä, kiitoksia Jennalle koiranlainasta, sylimali on aina tervetullut meille:D Kyllä oli mukavaa seurata kun koirilla oli kivaa, päivä meni erittäin rattoisasti ja molemmille saksalaisille yöuni maistui luultavasti  hyvin:)