Löysin tämmöisen lausahduksen eräältä foorumilta ja siinä ehdotettiin että moinen lause pitäisi liittää näiden epeleiden rotumääritelmään:) Niin totta ja tiedän tunteen;)
Aijemmin Nastan lintuhaku oli liiankin nopeaa ja laajaa, törmäys sekä peräänmeno 99% varmuudella. Toppuuteltiin muutaman kerran liinalla- ja nyt koira etenee neljä metriä kerrallaan ja kysyy lupaa edetä.. Liikkuu-pysähtyy-kysyy-liikkuu-pysähtyy-kysyy-liikkuu-pysähtyy-kysyy.. Ja jos patistaa eteenpäin niin liikkuu-pysähtyy-kysyy metrin välein:) Minusta tämä on herttainentapa ja osoitus siitä miten herkkä sekä kultainen koira on, mutta isäntä on asiasta hyvinkin erimieltä;) Tästä lähtien juoskoot jälleen valloillaan, ristimme kätemme että ei pahemmin törmäilisi tai söisi fasuja suihinsa.. Lets see..
Käytiin katsomassa KAER F-kokeita Raussilassa ja oli todella hieno mahdollisuus päästä seuraamaan taitavia koiria aitiopaikalta:) Laji ei todellakaan ole helpoimmasta päästä, mutta ehkäpä vaikuttavinta mitä olen koskaan nähnyt. Kiitokset Kouvolan kanakoirayhdistykselle ja onnittelut kaikille tuloksiinsa tyytyväisille:)
Mitäs muuta, canicrossi ollaan aloitettu ja omakunto oli huonompi kuin uskalsin pelätä;) Kintut menee hapoille lyhyemmistäkin lenkeistä, hiki tulee ja palautuminen ei ole aivan samaa mitä silloin parikymppisenä.. Mutta kyllä tämä tästä, ei tarvise palella ulkosalla ja lenkki taittuu lyhyemässä ajassa kuin kävellen. Mukavaa vaihtelua ja kerrankin koiraa ei tarvitse vetämisestä kieltää- Nastahan on luonnonlahjakkuus;)
 |
| Kuva viime syksyltä. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti