Valmistautumista agilitykisoihin/näyttelyihin..

Pienoisessa mielenhäiriössä ilmotin molemmat koirat Lappeenrannan näyttelyihin, ja bordercollie rouvalla on viimeeksi näyttelyhihna ollut kaulassa 2006 =) Pitikin heti ilmottautumisen jälkeen käydä pihalla koittamassa kuin kulkee ja näköjään samaan malliin kuin ennenkin eli häntä suorana napittaa silmiin ja juoksee silminnähden vinossa.. Kumma koira kun ikinä ei muuten nosta häntää kuin viretilan noustessa;) Eli paikkaan tilannetta heti naksulla ja namialustalla, jos vaikka kuukauden päästä oppi olisi perillä ja selvittäisiin kehäkierros kunnialla läpi.. Hyvin on muistissa että namihelähtää kun kontaktia ottaa ihmiseen, toivottavasti kerkeän kuukaudessa muuttamaan tätä käyttäytymismallia.. Apua..

Weppi painii kontaktiongelman kanssa tai siis lähinnä minä, loppuasento on nyt suht varma (two on-two off) mutta liikerata on väärä, eli tuijottaa minua kokoalastulon ajan.. No tähänkin löytyy ratkaisu toivottavasti tästä namialustasta, vaikka olenkin vannonut itselleni ettei Wepille passaa mitään maahan jättää, koska luuhausvaara on hyvinkin suuri;) Onneksi puominpätkä löytyy kotonta ja kinosta senverran että saa kätevästi sopivaa kallistuskulmaa säädettyä;) Viikko aikaa saada homma skulaamaan Lappeenrannan kisoihin, iik :)

Eli nyt vain itseä niskasta kiinni ja treenaamaan koirat kuntoon kevään koitoksiin..



..arkistosta löytyi humputtelukuva vuodelta 2007,jolloin oltiin ensimmäistä kertaa Liettuassa ja matka hulvattomien Kotkalaisten kera jälleen lähestyy;)

Epäviralliset agilitykisat 7.2.2010

No niin, tänään oli epäviralliset agilitykisat ja meiden ensimmäinen startti kovassa porukassa, eli ihan kilpailijoiden radalla. Tuomarina toimi tällä kertaa Ari Saavelainen. Rata oli mukava ja suoraviivainen, muutamalla kiperällä koukerolla höystettynä.

Luokkajärjestys oli medi-maksi-mini ja rataantutustuminen kaikilla yhtäaikaa. Kauheeta startata vasta aivan loppupäässä olin aivan varma,että unohdan radan monta kertaa ennen omaa suoritusta;) Mutta hyvinhän se meni, ylivoimaisen voiton tärveli taas tuttu ongelma eli puominalastulo..

Suoran alun jälkeen vauhtia oli huimasti ja koira paineli häntäsuorana esteeltä esteelle ja jokseekin herranhallussa koko koira.. *nauraa* Puomilla loikkasi alastulon hiuksenhienosti ja siitä 5 virhepistettä. Loppurata menikin huipusti, muutaman kohdan näin jälkikäteen ajateltuna olisin voinut hoitaa huomattavasti paremmin/lyhyemmällä tiellä. Noh, rutiinin puutettahan tämä vain on, tästä se lähtee kulkemaan ja kerrankin olen iloinen samasta virheestä koska selkeesti paikattavissa on =)

Tuloksena siis
31.74/-28.26 ja ratavirheitä 5. Niin ja pronssia nopeimmalla ajalla- kulta ja hopea menivät puhtaille suorituksille. Hyvä mieli jäi ja kyllä se mitalli tästä kirkastuu:)

Agility sujuu kuin tanssi.. =)

Ihanaa, pakkaset ovat täälläkin lauhtuneet ja vihdoin pääsi agilitytreeneihin, kun itse pidän -15 ehdottomana pakkasrajana agilityssä. Treenattiin Henna Karuvehan tiukan ja valvovan silmän alla pätkiä MM-radoista, ja juma että koira menikin hyvin!! Vauhtia oli lupaavasti ja ei kerrassaan mitään ongelmia radoilla, omassa ohjauksessa hieman vajavaisuutta, mutta koira paikkailee kivasti omia hölmöilyjä;) Radat tuntuivat aluksi ihan mahdottomilta, mutta koira kun osaa suorittaa oman osuuden 10+ niin hyvinhän niistä selvisi. Aivan upea koira ja treeni tuottaa selkeesti tulosta, edistystä tapahtuu huimaa vauhtia ei voi olla kun kiitollinen tästä ihanasta koirasta ja hyvästä valmennuksesta.

Niin ja täytynee mainita, että vihdoin ja viimein olen löytänyt useiden kokeilujen jälkeen lelun josta koirakin pitää- ja se on muovipussi, aivan juuri se:) Ennen rataa nostatan virettä revittämällä muovipussia ja radan jälkeen saa koko pussin sisältöineen omakseen. Naurattaa kyllä miten yksinkertainen ratkaisu löytyi tähänkin ongelmaan, halpa ratkaisu- ja ketunhännät jäävät selvälle hopeatilalle. Pääasia että homma toimii ja koiralle palkka on mieluinen;) Tietysti tässä on pähkinänä myös se, jos ja kun lähtee kokeilemaan onneaan maastojuoksuihin, niin koirahan on valmiiksi ehdollistettu pussinperässä juoksemiseen. Ovelaa, eikös;)

Pakkasta pitelee..

Huh, kun onkin ollut pitkä pakkasjakso täällä idässä, treenaamaankaan ei ole päässyt 2viikkoon. Itse pidän -15 pakkasrajana, olisi inhottavaa jos koira kipeytyisi treeneissä ja näin kisakauden alla olisi totaalisesti pois pelistä. Kevättä kohti mennään, Juhannukseenkaan ei ole kuin 5kk.. Äkkiäkös se aika menee:)

Ostin Wepille uuden hienon hurttatakin, jotta tarkenisi vieläkin paremmin. Wepistä takit ovat totaalisen inhottavia, pukemisen jälkeen ei pysty hetkeen liikkumaan mihinkään suuntaan, mulkoilee vain apua anovasti minuun päin. Takki on ollut kovassa käytössä, ollaan käyty luistelemassa jääradalla 1.5h lenkkejä, hyvin koirat jaksaa, eikös huippu-urheilijoillakin ole kuntokausi =D =D

Eilen oli ystäväni 40-vuotis juhlat ja siellä tapasin arvostetun hevosvalmentaja/ratsuttajan, joka on vannoutunut klassinseentyyliin. Oli todella hauska jutella ja hassua kuinka paljon hevosen ja koiran kouluttamisessa on yhtenäisyyksiä nykypäivänä. Uutta asiaa opetetaan sillai että eläimellä on mahdollisuus tarjota oikeaa liikettä ja siitä lähdetään pikkuhiljaa työstämään liikesarjaa. Ja kun pakonkäyttöä ei ole niin todennäköisesti liikettä tarjotaan pikkuvinkistä/palkkiontoivossa puhtaana. Hevostakin pitäisi ratsuttaa pienillä rauhallisilla avuilla ja napa kääntää periaatteessa 500kg eläimen- agilityssäkin vartalon käyttö ensiarvoisen tärkeää.. Ainut huomattava ero on se, että hevonen on parhaimmillaan 10-12vuotiaana ja koirahan on siinä vaiheessa eläkeläinen, 5-vuotiaana minusta koirat ovat kukassaan, eli töitä on tehtävä kaksinverroin enemmin;) Kiva että tämä ns. kukkahattuilu on muodissa, itse tykkään kovasti ja mikä parhainta- se oikeasti toimii =)

Jee, agilitykausi korkattu ja mitallihanat aukaistu ;)

Sunnuntaina oli siis Wepin ihan ensimmäiset agilitykisat, tuomarina toimi Eija Berglund ja mini koirakoita oli ilmoitettu 9kpl. Arvattavissa oli ettei Eija meitä helpolla päästä, ja totisesti oli vaikeimpia ykkösenratoja mitä olen nähnyt ja ihanneaika oli niin tiukka että mineissä/medeissä ainoa selkeä alitus oli Wepillä -7.25, muita ei tietääkseni A-radalla ollut.

Aamulla lähdettiin kisapaikalle Lappeenrantaan napakassa pakkaskelissä tietäen ettei hallissa sen lämpöisempi tule olemaan;) Kilpailukirja oltiin jo aikaisemmin ostettu valmiiksi, jäljelle jäi tuomarin varmennus ja koiran mittaus. Wepillä oli niin monta takkia päällä, että joutui kuorimaan useamman kerroksen ennen kuin tuomari miniksi uskoi;) Kummasti laittoi hanttiin mittauksessa, luultavasti heiluva pöytä, takkien kuoriminen ja kylmyyden kauhistuksella sekä mikrosirunlukijalla oli osuutta asiaan.. Tarkkaa lukemaa ei luultavasti saanut, mutta sanoi et selkee homma. Rataantutustuminen alkoi klo 9.00, ja aloitus näytti niin pirulliselta että oksat pois. Hyppy suoraan, hyppy oikeelle ja sitten 90kulmassa vasemmalla kepit, sitten keinulle, muurille, hyppy ja mutkaputkeen- sieltä renkaalle ja takas vasemalle suoraanpukeen jonka jälkeen takaa kiertona hyppy.. Arg.. Sai alussa valssata ja veivata ihan olan takaa, loppu olikin sitten suoraa ja jouhevaa menoa.

Yhtään ei edes jännittänyt, tiesin että koira tekee just silleen kun ohjaan ja näinhän se meni;) Koira paikkaili muutamaan kertaan minun sijoittumisia, putkilla tuli itselle kiire ja renkaaseenkin meni. Tosi varman ja hyvänoloista menoa, kunnes oltiin puomilla ja itsekkin tajusin että juma nythän on nollarata menossa ja ajattelin varmuudeksi vetää kädellä kontaktille asti.. Noh, siinähän kävi pieni työtapaturma Weppi koski minua nenällä käteen ja ajattelin että paskat nyt tuli virhe ja vetäsin käteni visusti tuomarilta piiloon ja kappas koira loikkasi samalla kontaktilta pois ja virhe vasta siitä. Sitten reviteltiin sujuvasti maalia kohti puhtaasti.

Todella hyvä mieli jäi radasta, vaikka ilman kontaktivirhettä voitto olisi ollut ylivoimainen, mutta onhan nämä oppirahat maksettava ja tiedän etten takuulla ota noin naurettavaa virhettä toistamiseen, ainakaan lähiaikoina;) Palaute radasta oli kannustavaa, ohjauskin näytti ajoittain hallitulta sekä rauhalliselta ja kovempaakin kuulema sietäisi juosta, eli vieläkin on varaa tiukata, vaikka aika lujasti jo se nyt kulkee:)

Siitä lähdin sitten iloisella mielellä työpaikalle, kepo tuli hakemaan koiran, coatsi sai sydämelleen palkintojen hakemisen ja sihteerikkö nappasi kilpailukirjan talteen. Kiitos Teille, ootte vaan niin parhaita :)

Viimeistelyä agilitykisoja varten..

Kuva 01/2010

Eli nyt se on totta, ilmotin Wepin ensimmäiseen viralliseen agilitystarttiin joka on 9.1, apua;) No ei vainaskaan, koira on just niin hyvä millaiseksi olen sen opettanut ja ohjaajaa voikin välillä ruotia vähän rankemmalla kädellä;) Wepin kanssa olen nyt kisojen alla treenannut ihan simppeleitä 1-luokanratoja, silleen hyvällä vireellä ilman virhemahdollisuuksia ja kummallakin on ollut oikein mukavaa. Kontakteja ollaan hiottu, keppikulmia höystetty ja koitettu pysyä lähdössä jälleen paikallaan. Että tuo on inhottava opettaa/vaatia kun yrittää nostaa virettä mahdollisimman ylös, ja sitten pitäisi vaatia pysymään rauhallisena lähdössä paikallaan. Ja jos kovistelee virheen jälkeen, niin se siitä vireestä/treenistä. Voi apua, kyllä on haastavia nämä herkkis-neidit;) Mutta luulen jälleen selättäväni ongelman kukkahattuilulla ja naksun käytöllä sekä huumorilla..

Radoissa muuten ei ole ollut yleisellä tasolla mitään ongelmia, koira on pirun nopea, upeita itsenäisiä keppejä tekee ja kontakteille osuu kivasti. Rimoja ei ole koskaan pudottanut eikä kentältä karannut;) Putkesta koira tulee aina suorinta reittiä mun luokse, eli ohjauksessa pitää ottaa se huomioon, ettei esteitä jää välistä. Odotettavissa lauantaita ajatellen vauhdikas hylky tai nopea nolla;)

Imatralla olisi loppiaisena epikset, mutten taida osallistua näin lähellä virallisiakisoja, fiaskoradan jälkeen olisi niin inhottavaa mennä virallisiin. Match show taitaa vetää pitemmän korren huomenna.

..kuvat on muutes napsittu uudella olympus x-930 kameralla, 12 megapikseliä ja ennenkaikkea väriltään pinkki =)

Hyvää uutta vuotta =)

No niin, nyt on vuosi vaihdettu ja toivottavasti vuodesta 2010 tulee yhtä hyvä kuin edellinenkin;)

Näyttelyitä Wepillä Suomessa 3kpl, joista yksi Roppi sekä 2*vara-cacibia. Latviasta tuliaisena 2*ROP, 2*cacib- LV MVA sekä Ryhmäsijoitus inttinäyttelyistä, vau! Match Showssa BIS-1, BIS-3 BIS-4 plus lukuisia sijoituksia, kertaakaan ei ilman palkintoja kotia tultu;) Niin ja speedracessa 2. /68 eli ei huonosti sielläkään.

Tästä vuodesta on tulossa agilitypainotteinen, ensimmäiset kilpailut onkin jo 9.1, ihanaa ja samalla myös kauhistuttavaa;) Todella tyytyväinen olen koiran kehityseen agilityssä, olen ollut todella onnekas että olen päässyt Hennan ryhmään, puolessa vuodessa huimia tuloksia, vau-ja kiitos;) Tästä on hyvä jatkaa.

"Elämä on 10-prosenttisesti sitä miten elää ja 90-prosenttisesti sitä miten sen ottaa."