Tämä viikonloppu meni kuin menikin koiramaisissa kujeissa, tarjolla oli
2kpl match showta ja tokihan niihin molempiin piti osallistua ettei vaan joutudu tekemään tekemättömiä töitä, vaan pääsee kehänreunalle karkuun..
Veto oli sinänsä hyvä, koska pärjäsimme molemmissa reippaasti yli odotusten, Virolahdella olimme BIS1, taakse jäivät suuret ja näyttävät koirat, podengo vaan porskutti kylmän viileesti kärkeen, eikä sieltä paikkaa kenellekkään luovuttanut;)
Tänään ajelimme kohti Imatraa, ja jotain käsittämätöntä oli järjestelyissä, paikalla reilusti yli 100 koiraa ja 2 tuomaria, juupa.. Mätsäripaikkana oli kaupungintalon teräsrakenteinen sekä avonainen parkkihalli mikä oli reilusti kylmempi kuin ulkoilma ja kehinä oli pari postimerkin kokoista länttiä. Eli piti käydä ulkona lämmittelemässä ja sitten taas kurkata miten kehät sisällä pyörii. 3h.n odottelun jälkeen pääsimme vihdoin kehään, punainen tärskähti ja sitten taas odoteltii tunti että päästään uudelleen kehään. Weppi oli jälleen aivan liekeissä ja porskutteli kuin euroopan omistaja ja rahkeet riittivät tällä erää 2.sijaan, läheltä liippasi tänäänkin se BIS-kehä tiketti;)
Mukava viikonloppu mukavassa seurassa, voiko ihminen elämältään enempää vaatia?
sunnuntai 5. huhtikuuta 2009
torstai 2. huhtikuuta 2009
2.4 Knock-out kilpailut.

Kaikista tyytyväisin olen koiran käytökseen, tuossa metelissä ja ihmispaljoudessa ei korvia lotkauttanut muille paitsi rapiseville namipusseille;)
Viikonloppuna onkin match showta kaksinkappalein, lähdetään hengailu mielellä, tuskin BIS voitto kahdesti samalle koiralle lankeaa, eihän se salamakaan samaan paikkaan iske:) Kiva tapa tappaa aikaa, ei tartte kotonakaan villasukkia kutoa, näkee uusia naamoja ja ihmisiä tuppaa tuo podengo kiinnostamaan kun ei aivan jokapäivä katukuvassa näy. Klaipedan näyttelyssä Liettuassa minut aikoinaan viitottiin pysymään paikallaan ja sitten siihen pelmahti ihmisjoukkio ottamaan kuvia moisesta harvinaisuudesta. Ja seuraavana näyttelypäivänä oli napattu matkaan ihminen joka osasi Englantia ja kyseli koirasta lisää, mitä viittomalla ei pystynyt edellispäivänä kertomaan.. Heh. Itse ainakin rodusta tykkään kovasti, mutta jokaisen ihmisen koira ei tämä siltikään ole.
torstai 26. maaliskuuta 2009
Irtiottoja agilityradoilla.
Tänään kävin agilitykentällä kokeilemassa uusia kikkavitosia miten saa koiran hakemaan putkea paremmin ja ahnekoira oppii kyllä nopeasti namialustojen salat;) Aluksi purin liikettä niin että vedin putken suoraksi ja lyhyeksi, jätin makupalat toiseen päähän- ja sitten koira vaan HKblån perään. Sitten putkea mutkalle ja sama palkka. Ja viimoseltaan pari hyppyä eteen ja lähetys putkelle.. Helppoa treenia kun itse nakottaa suht paikallaan ja koira tekee työn. Hyvin toimi ja olin todella iloinen treenin kulusta, alkaa olemaan vauhtia ja lentävyyttä radoilla. Ajattelin että pitäisi vielä hiukan purkaa liikettä, ja ottaa naksu matkaan, että varmasti Weppi tietää mistä palkka tulee ettei ala kisakentillä etsimään namialustoja esteiden alta;)
Nyt vaan tekemään kaikkia esteitä tosi mieluisiksi sekä palkitseviksi, kokeilemaan eri este yhdistelmiä, paljon hyviä, lyhyitä ja ytimekkäitä pätkiä, treeniä, liikettä ja paljon palkkaa. Siitä ne agility tytöt ja pojat on tehty. Tai ainakin itse toivon olevani oikeilla jäljillä, ja löytäneeni punaisen langan sekä kultaisen keskitien;)
Nyt vaan tekemään kaikkia esteitä tosi mieluisiksi sekä palkitseviksi, kokeilemaan eri este yhdistelmiä, paljon hyviä, lyhyitä ja ytimekkäitä pätkiä, treeniä, liikettä ja paljon palkkaa. Siitä ne agility tytöt ja pojat on tehty. Tai ainakin itse toivon olevani oikeilla jäljillä, ja löytäneeni punaisen langan sekä kultaisen keskitien;)
Täytyy vielä mainita lihashuollon ja venyttelyn tärkeydestä meille ohjaajillekin, itse teen suht raskasta työtä, lenkkeilen ja jumppailen säännöllisesti, ja kappas BPM.n testituloksien mukaan minulla on erinomainen lihaskunto, mutta kaikki loput mättääkin;) Lihakset ovat aivan liian kireät, joten ollaan siinä pisteessä että siitä johtuen toinen olkapää on ylempänä ja selässä mutka. Ja eikä siinä kaikki, suorituskykykin laskee koska lihakset hapottuvat nopeasti, kun eivät saa happea kireydestä johtuen. Taidan jättää suosiolla marathontreenit treenamatta, puolikas olisi kyllä kiinnostanut, mutta taitaa mennä harakoille jos treenaa tällee rautakangen nielaisseena;)
Agilitykauden korkkaukset;)
Nyt Lappeenrannassa pääsee treenaamaan ihan uudessa agilityhallissa, on katto päänpäällä ja hyvä pohja juosta. Tiistaina sitten katottiin vuoden kunto, suht helppoja ja ytimekkäitä pätkiä, nopeella palkalla. Ja juu-u, kyllähän Weppi juoksee sen minkä minäkin. Treenikaverit naureskeli, että tavan lassie-koira häntä heiluen etenee samaa tahtia kun minä, mutta ajassa paimenkoiraa verraten lyhyemmillä "teillä" säästää paljon aikaa- ja välillä laittaa turbo vaihteen päälle ja kaasuttelee hurjaa kyytiä:)
Tämä hetki on maailmankaikkeuden vaikeampia tässä harrastuksessa, koska periaatteessa koira osaa jonkunverran lukea jo rataa, mutta silti pitää varmistella aika paljon.. Rengas on ihan "herranhallussa" osuu, jos on osuakseen, ja ohjaaja ei uskalla ottaa keinua ilman että on varmistus lentokeinun varalta. Putket pitää selkeesti opettaa vielä tarkemmin, että saisi niihin räjähtävän lähdön, ei tarttes suulle asti saattaa. Paljon hyppyjä, valssauksia, käännöksiä ja persjättöjä sekä liikettä, siinähän se.
Täytyy vielä antaa kiitosta koiran tervepäisyydestä, hyvin se kestää kaiken trafiikin ympärillään, ei paljoa piittaa muista koirista, eikä hurjasta metelistä mitä hallissa on kun 2 ryhmää pyörii yhtäaikaan. Tekee vain työnsä ja mönkii koppiinsa keräämään voimia;)
sunnuntai 15. maaliskuuta 2009
Tampere KV 14-15.3.2009

Eilen korkattiin näyttelyvuosi Tampereella, pkk podengoja oli ilmoitettu näyttelyihin peräti 23, mikä taitaa olla ihan suurin podengo määrä mitä on ollut;) Tuomarina toimi saksalainen rouva Birgit Piesk, joka oli saanut harjottelija arvostelijaksi Marianne Holmin.
Pisimmän korren veti tällä kertaa Wepin täysveli Irezumi Nascer do Sol "Oliver" ja Vsp.nä oli Acacia do vale do Juiz "Martta." Ihan tyhjin käsin mekään ei kotimatkalle lähdetty, vaan viemisinä oli Vara-Cacib ruusuke, mikä vierähti jostakin välistä, kun aivan kuumaan kärkeen ei mahduttu tälläerää. Eli tuloksena ERI ja valioluokan 2. sija- sekä vara-cacib, hauskasti näin. Arvostelu oli todella erinomainen, noottia tuli ainoastaan koosta, harmi ettei ymmärrä sanaakaan saksaa ja saanut selville paljon saivat mitatuksi;)
Kotimatkalle lähdettiin hyvillä mielin, ja pakkohan sitä oli ajaa IdeaParkin kautta, lompakko keveni huomattavasti siinä kauppakeskuksessa, mutta aivan mahtavat ja huikeat puitteet kyllä oli.. Ihmettelen suuresti miksei Lappeenrannassa ole vastaavaa- vaan Myllymäkeekin rakennetaan alvariinsa putinkeja toisensa viereen, miksi ihmeessä ei tehdä yhtä suurta kun tilaakin aikoinaan olisi ollut ja ostovirtaa myös rajantakanta?
Seuraavat kisat mitkä käydään on luultavammin agilityn puolella, ja odotankin innolla, että päästään treenaamaan ihan kunnolla. Tavotteita on ja saas nähä miten neitojen käy;)

lauantai 7. maaliskuuta 2009
Mitä tekee aito koiraharrastaja lauantai-iltaisin?

Ette ikinä arvaa, no juo tietysti limpparia ja treenaa koiria.. Asiasta tekee vielä huvittavamman se että meneillään on ukkojen saunailta, sain siis agilitysulkeisiin erittäin asiantuntevaa yleisöä kun esittelin koirien multitalentkykyjä vinokepeillä ja hypyillä jotka koostuivat rahkaämpäreistä ja suksisauvoista..Yleisö oli hyvinkin vakuuttunut koirien taidoista ja luultavasti jatkoivat kylpytynnyrissä tämän(kin) asian puimista.. ;)
Itse olen todella tyytyväinen treeneihin, ja aivan käsittämätöntä miten yhteistyökykyinen koira minulla on, hyvähermoinen, ahne sekä sopivan viettinen. Laiskan treenaajan unelmakoira! Olen pyrkinyt pitämään jäitä hatussa ja tekemään mahdollisimman lyhyitä ja ytimekkäitä vetoja saalisvietillä palkiten. Ja toimii.
Keppejä treenaan siis vinokepillä, mitkä ilmestyivät tuonne takapihalle pienellä vihjeellä.. Tekemiseen meni kuulema tunti- eli taitaa olla noissa myyntitavaroissa paljon ilmaa välissä;) Mukava opettaa niillä koska ei tarvitse huolehtia aloituksen suhteen ja koira oppii heti alkuunsa menemään luotisuoraan. Kukkahattu-koulutus rok,rok:)
Tänää on Luumäellä tarjolla off-roadia 24h putkeen "Lost in Bonehill." Ei juma, tyypit rymyää tuolla pitkin mettiä kalliilla vehkeillä ja ettivät jotain rasteja ja rikkovat autoja, juuu-u. Pitänee änywäy käydä kattomassa meininkejä, osallistujia peräti 77 eli on vilskettä ryteiköissä.(ja paikallisessa, vink*vink*)

torstai 5. maaliskuuta 2009
Odottavan aika on pitkä...

Meille tänne Lappeenrantaan rakennetaan uutta(ja ainoaa) agilityhallia- ja kohta puolin saadaan treenata silleen että podengokin tarkenee=) Tai siis ei ainakaan sada sisälle lunta;)
Pääsin Wepin kanssa todella "kuumaan pienryhmään" kaikki taitavat olla 3-luokankoiria- ja sitten onkin tämä Weppi, joka ei ole kisannut vielä ollenkaan, mutta olen kyllä hyvinkin toiveikas, että saatetaan jokuinen kisa tänävuonna käydä. Treenimäärään nähden minulla on kyllä mukava ja taitava koira, sen suurempia ongelmia ei ole- kulkee sen minkä minäkin ja eikä välitä muista koirista tai ihmisistä tuontaivaallista.. Keppejä en ole oikeastaan vielä opettanut, koska en vielä itsekkään tiedä miten haluaisin ne opettaa=) Annoin toimeksiannon Lasselle, että tälläset haluaisin kotipihalle, kiitos..

Tilaa:
Blogitekstit (Atom)